Opintoverkon

Lukion psykologian kurssit 1-5 –kirjan vastaavuus syksyn 2016 psykologian ylioppilaskirjoituksen kysymyksiin

 

 

 

 

Tehtävä 1

Oheisessa taulukossa kuvataan 10 erilaista opiskelumenetelmää…

Oppiminen, muistin toiminta s. 90-115

kokeita muistin toiminnasta s 253

Aivojen muovautuminen, oppiminen ja muisti s 250

-          tietoa toistavat / muokkaavat tai kehittelevät strategiat s. 113

● pintasuuntautunut / syväsuuntautunut / suunnitelmallinen (strateginen) lähestymistapa s. 105

● tavoiteorientaatiot (motivaation lähteet) s. 105

● mieleenpalauttava harjoittelu s. 93, 107-109

● oppimisen säätely: itsesäätely, ulkoaohjautuvuus, toisiin tukeutuminen

● muistin toiminta s. 91-93 (1. kurssi)

● metakognitio s. 91. 113

● biologinen näkökulma, plastisiteetti s. 100, 102-103, 212-215 (aivojen muovautuvuus kurssi 3)

● tarkkaavaisuus s. 101, 232-237

● oppiminen rakentamisprosessina (konstruktivismi) s. 94-95

● oppimisen taustatekijät kuten aikaisemmat kokemukset ja tiedot, kyvyt ja taidot, älykkyys, emootiot, asenteet, elämäntavat, elämäntilanne, opiskeluympäristö, 100-101, 266-271 (mm. C Dweck mindset)

● sosiokulttuurinen näkökulma s. 112, 29 (koulukunnan lyhyt esittely)

● esimerkkitutkimuksia (s. 114-115 Willingham)

● tiedon prosessointi ja muokkaaminen s. 91, 94-95, 114-115 (Willingham)

● Kysely toiselta: sosiaalinen ulottuvuus, lähikehityksen vyöhyke (Vygotsky) s. 112

● skeemat => malli koetilanteesta (esim. preli ennen yo-kirjoituksia) => vähentää stressiä, ajankäytön harjoittelu

● harjoittelu vahvistaa hermosolujen synaptisia yhteyksiä s. 250

● aktiivinen mieleenpalauttaminen tutkitusti tehokasta s. 93, 109-111

● motivaation ja tarkkaavaisuuden ylläpito s. 109-110

minäpystyvyysuskomukset s. 390

● yhteydet suunnitelmalliseen strategiaan (esim. ajankäyttö) s. 109

 

 

Tehtävä 2

Omaelämäkerrallisella muistilla tarkoitetaan ihmisen elämänhistoriaan liittyvää muistia. Selitä, miten omaelämäkerrallinen muisti vaikuttaa ihmisen psyykkiseen kehitykseen.

Muisti s. 244-255 (kurssi 3), 92-93 (kurssi 1)

Episodinen muisti kaaviokuva s. 247

● Episodisen muistin rekonstruktiivisuus s. 93 Bartlett, 254 Loftus, s. 91, 245-247

(havaintokehän periaate) s. 53, tarkkaavaisuus 232-233

● Kokemukset tallentuvat muistiin sisäisinä malleina s. 49. muisti ja identiteetti s. 380

○ Daniel Sternin teoria minuuden rakentumisesta s. 154, representaatiot s. 166

sekä John Bowlbyn kiintymyssuhdeteoria s. 157-159, 161-162, 170, 306, 330

○ Ikävaiheittainen tarkastelu voi rakentua Eriksonin teorian varaan s. 150, 171, 174-175, 386

○ McAdamsin persoonallisuusteorian kolmannella tasolla  McAdams teoria s. 358-359, 378

○ Kognitiivis-konstruktiivinen persoonallisuusteoria s. 390-391

○ Lapsuusiän amnesia ja kielen kehityksen vaikutus muistikuviin., kielen kehitys . s. 256-259

○ Voidaan miettiä, miten Alzheimerin tautia sairastavan tai jonkinlaisesta amnesiasta kärsivän ihmisen minuuden rakenteet muuttuvat.  s. 248

● myönteinen minäkäsitys s. 150-153, 372-376

● Temperamentin vaikutus siihen, miten yksilö kokemuksiaan tulkitsee. s. 59, 187, 365-366

● Psykologian suuntausten näkemykset mahdollisuudesta muistaa ja omien elämänkokemusten vs. perimän merkitys psyykkiseen kehitykseen. Esim. behavioristien “tabula rasa” ajatus, psykodynaaminen näkökulma tietoiseen ja tiedostomattomaan muistamiseen (mielekkyysperiaate). s. 46-47, 50

 Kognitiivinen näkemys eksplisiittisestä ja implisiittisestä muistamisesta. s. 351

● Omaelämäkerrallisen muistin vaikutus identiteetin muodostumiseen., narratiivisuus s. 378-379, narratiivinen terapia s. 383

Tehtävää voidaan lähestyä myös neuropsykologian potilastapausten kautta esim. H.M. s. 221

Oliver Sacksin kirjojen esimerkit s. 201

Syypäätelmät s. 374

Kirjallisuusterapia s. 353

 

 

 

Tehtävä 3

Decin ja Ryanin itsemääräytymisteorian mukaan.....

Sisäinen ja ulkoinen motivaatio s. 40-42, 48

Decin ja Ryanin teoria s. 54-55

Banduran sosiokognitiivista teoriaa minäpystyvyydestä, attribuointi s. 373, 376, 389, 390

asiantuntijuuden kehittymiseen s. 266-267

lasten ja nuorten motivaatiota pyritään ohjaamaan palkinnoin ja rangaistuksin. s. 97

 

 

 

 

Tehtävä 4

Tämän tehtävän aineisto (sivut 2-3) on osa Helsingin Sanomissa 13.1.2015 julkaistua Juha-Matias Lehtosen.........

 

116-129 osio tieteellisyys ja tieteellinen tutkimus

Myös:

s. 23 psykologin ammattietiikka

s. 398 Harlow ja kokeen kritiikki

s. 99 Pikku Albert

s. 96-97 Pavlovin koe

 

 

 

 

Tehtävä 5

Mikä on kosketuksen merkitys yksilön hyvinvoinnille?

Kosketus osana vuorovaikutusta s. 401

Hyvinvointi s. 302-305

Psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen taso s. 37-71

Tunteiden itsesäätelyn kehittyminen s. 159

Varhainen vuotovaikutus ja aivojen kehitys S 160

Rauhoittava kosketus s. 37

Kuntoutus s. 214

Rauhoittavan kosketuksen merkitys unettomuuden hoidossa s. 317

Sosiaalisuuteen liittyviä näkökulmia:

● kanssakäymisessä, esim. toisen lohduttaminen (vrt. sosiaalinen coping) s. 34, 53

● läheisyys parisuhteessa, seksuaalinen kanssakäyminen, 62-63, 177, 180-181

● sosiaalinen deprivaatio (esim. susilapset, Harlow’n apinakokeet) s, 135, 398

 

Kehitykseen liittyviä näkökulmia:

● lapsilla kosketuksen merkitys kiintymyssuhteissa s. 157-159, 161-162

● kosketus edistää kehonkaavan kehittymistä ja lisää siten itsetuntemusta s. 34

● vanhuksilla toisen ihmisen kosketus ehkäisee mm. masentumisen riskiä s. 346-347

 

Psyykkisiä näkökulmia:

● hyvänolontunne toisen kosketuksesta s. 37

● oman kehon tuntemus lisää itsetuntemusta ja edistää siten hyvinvointia s. 34

● satuttamisen, väkivallan, kivun tuottamisen tai sillä uhkaamisen negatiivinen s. 223 kivun kokemus

- minätietoisuus ja sen synty s. 381

vaikutus hyvinvointiin

Biologisia näkökulmia:

● tuntoaistin suuri edustavuus aivoissa s. 209

● välittäjäaineet, jotka liittyvät kosketukseen (oksitosiini, endorfiinit, dopamiini) s. 203-204

● kosketus rentoutumisen lähteenä esimerkiksi hieronnassa, 37, 214, 317

 

 

Tehtävä 6

Selitä, miksi nuorisoryhmissä saatetaan ajautua tekemään sellaisia kyseenalaisia asioita, joihin osanottajat eivät ehkä yksin lainkaan ryhtyisi.

Persoonallisuuden ja identiteetin näkökulmia:

● identiteetin rakentaminen nuoruudessa, esim. roolien kokeilu, identiteetin eri osat s. 164-165

● Itsetunto (esim. heikko itsetunto altistaa mukautumiselle, tottelemiselle, manipulaatiolle) s. 382

● minäkäsitys s. 150-153

 

Kehityspsykologian näkökulmia:

● identiteettikriisi s. 171-172, 174-175

● moraalin kehittyminen (Kohlberg, Piaget) s. 168, 176

● mielen teoria ja roolinottokyky s. 156

 

Biologisia näkökulmia:

● otsalohkojen kehittyminen (ongelmanratkaisu, päätöksenteko) s. 143, 145

● peilisolut ja jäljittely s. 220

● mielihyvän kokeminen (esim. ekstreme-urheilulajit ja dopamiini) s. 84

 

Kognitiivisen psykologian näkökulmia

● havaintokehä ja skeemat s. 49, 53

● attribuutiot s. 373-374

 

Mahdollisia sosiaalipsykologisia näkökulmia:

● konformisuus s. 68

● ryhmäpaine s. 405-406

● roolit s. 406-407

● status ja asema ryhmässä (esim. alhaisen statuksen omaava mukautuu herkemmin)

● ryhmäjäsenyydet s. 67

● sosiaalinen identiteetti s. 164

● joukkokäyttäytyminen (joukkoliike, joukkotapahtuma, joukkohysteria, mellakka) s. 407

● koheesio s. 65

● ryhmän ajattelu s. 64-65

● sosiaalipsykologian kokeita: janakoe, vankilakoe, Milgramin kokeet ja sen uusintakoe tv-visailuna, fasismin oppitunti, Sherifin poikaleirikoe s. 68, 69, 406

● myös sosiaalisia motiiveja (liittymisen tarve, tarve olla ihailtu, kilpailu, vertailu) voi pohtia s. 66-67, 70

● vähemmistöryhmien, etnisen ryhmäjäsenyyden yms. merkitystä s. 414-415

 

 

 

 

Tehtävä 7

Nykyisin saatavana on monenlaisia liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta tukevia......

Psyykkinen näkökulma

● Motivaationäkökulma: suoritusmotivaatio, sisäinen vs. ulkoinen motivaatio (Deci & Ryan) s. 40-41, 43, 48, 54-55 (Deci&Ryan)

minäpystyvyysuskomukset / minäpystyvyys (Bandura) / selviytymisodotukset s. 196, 372-377, 390

● onnistumiset kasvattavat motivaatiota s. 303

● Erilaiset laitteet ja sovellukset voivat toimia myös psyykkinen itsesäätelyn keinona s. 53

● Ehdollistuminen s. 96-98

● Tiedostamaton toiminta s. 47, 50

Sosiaalinen näkökulma

● Taustalla voi olla erilaisia sosiaalisia motiiveja (esim. kilpailu, yhteisöön kuuluminen, hyväksytyksi tulemisen tarve), jotka auttavat tavoitteen saavuttamisessa s. 66-67, 70

● Omien suoritusten jakaminen esim. sosiaalisessa mediassa => vaikutukset esim. Itsetuntoon ja minäkäsitykseen. s 193, 408-409

Biologinen näkökulma

● Aivojen dopamiinijärjestelmä, mielihyvän tavoittelu tukee toiminnan ylläpitämistä; toisaalta dopamiini liittyy myös aivojen motivaatiojärjestelmään s .84, 203

● Temperamenttierot s. 59, 364-366

● Homeostaasi s. 62

 

 

Tehtävä 8

Tarkastele, kuinka lapselle laulaminen vaikuttaa hänen myöhempään kehitykseensä.

Musiikki ja aivojen muovautuvuus s. 215

laulamisen vaikutuksia voidaan tarkastella sikiökaudesta lapsen kehityksen eri vaiheisiin. .........esimerkiksi suhteessa biologisiin (hermoverkkojen kehitys), s. 142-144, varhainen vuorovaikutus ja aivojen kehitys 159, 160

Metylaatio (epigenetiikka) s. 140

sosioemotionaalisiin (tunnesäätely, kiintymyssuhde) s. 157-159

ja sosiokulttuurisiin (kulttuuriperinteen sisäistäminen) prosesseihin.

 

Edellisten aiheiden lisäksi vastauksessa voidaan käsitellä esimerkiksi kuuloaistin toimintaa,... muita aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja näkökulmia. s. 243 McGurk-efekti

ehdollistumisen, vahvistamisen s. 96-98

peilisolujen s. 220

● hermoston kehitys: hermoverkot s. 142-144

aivojen tunnealueet s. 300-301

kuuloaivokuori s. 222-223, motorinen aivokuori, plastisuus s. 212-213, kieltä käsittelevät aivoalueet (Broca, Wernicke, Sylviuksen uurre) s. 156-159

● tunne-elämän kehitys: omien tunteiden ilmaisu ja vuorovaikutuksellinen säätely, tunteiden yhteensoinnuttaminen, turvallisen kiintymyssuhteen syveneminen s. 157-159

● kognitiivinen kehitys: tarkkaavaisuus, toiminnan ohjaus, vuoron odottaminen, muistitoiminnot, puhe ja kieli, mielen teoria, s. 156, 166-169

● sosiaalinen kehitys: sosiaalinen havaitseminen, yhdessä tekeminen, yhteisön jäseneksi tuleminen, sosialisaatio, s. 170-179

● motorinen kehitys: laululeikit, jäljittely, silmä-käsi-koordinaatio s. 146-149

● kielen kehitys ja kielen kehityksen häiriöt s. 166-169,

musiikkiharrastus …. muovaten aivotoimintaa s. 215

Musiikkiharrastus … yhteisöllisyys voi lisätä hyvinvointia. s. 179, 306

 

 

 

 

 

 

 

 

Tehtävä 9+

Vertaile kahden psykologian suuntauksen ihmiskuvia.

s. 24-29, 96-99, 241, 284.287, 350-351, 384-391

Voidaanko käyttäytymistä selittää nomoteettisesti s. 392-393

 

 

 

 

 

Tehtävä 10+

Mielenterveydelle on olemassa erilaisia määritelmiä,....

Osio mielenterveys s. 332-353

mielenterveyss. s.. 302-305

käsityksiin mielenterveyshäiriöiden biologisesta ja kehityksellisestä perustasta s. 344-347

mielenterveystaitoja s. 332-333

selviytyminen elämään kuuluvista haasteista s. 330-331

suurtyöttömyyden s. 197

Erik H. Erikson puolestaan korosti todenmukaista ja ehjää minäkuvaa. s. 174-175

 

Mahdollisia näkökulmia mielenterveyden saavuttamiseen ja ylläpitämiseen:

Yksilö

● minäkäsitys, itsetunto, identiteetti s. 164-165

● minäpystyvyysuskomukset, attribuutiot s. 372-377

● Kiintymyssuhteet ja niiden jatkumo elämänkaarella s. 157-159, 161

● sosiaaliset suhteet, liittymisen tarve s. 64-67

● kehitystehtävät (Erikson s. 174-175 ja Vaillant), Matteus-vaikutus s. 134

● temperamentti sekä temperamentin ja ympäristön yhteensopivuus s. 59, 187, 364

● biologiset tekijät esimerkiksi geeniperimä, välittäjäaineet, aivovauriot s. 57-58, s. 138-141

● emootioiden säätely s. 157-159

● psyykkinen itsesäätely s. 53

● hallintakeinot ja puolustuskeinot s. 34

Yhteisö

● kulttuurin kollektiivisuus/individualistisuus, löyhyys/tiiviys, monimuotoisuus s. 410-413

● yhteiskunnallinen tilanne ja yhteisö näkyy näissä määritelmissä aina, yhteisössä olevat suojaavat ja altistavat tekijät (esim. asenteet, mahdollisuus itsensä toteuttamiseen), s. 196-197

● yhteisö: koulutus, neuvonta, ennaltaehkäisy, häiriöiden hoito jne. s. 332-333

● sosiaalipsykologiset tekijät esimerkiksi asenteet, arvot, normit, roolit, konformisuus, status, ryhmäajattelu, ryhmien väliset suhteet, ennakkoluulot, stereotypiat, akkulturaatioasenteet s. 64-71, 405-407

 

 

 

Etusivu

Opintoverkon uudet oppikirjat vuonna 2016

Uskonnon ja psykologian kirjojen vastaavuus yo-kysymyksiin

Opintoverkon kirjoihin tutustuminen

Psykologian kurssin 1 -kirjan ominaiset piirteet (6.4.2016)

Uskonnon kurssien 1-2 kirjan ominaispiirteitä (6.4.2016)

Kirjojen ilmoittaminen kirjalistaan

Sähköisen ja painetun kirjan yhtäläisyydet ja erot (20.5.2016)

Esimerkkejä kaikkien kurssien oppikirjasta (21.5.2016)

Vastaavuus psykologian syksyn 2016 yo-kysymyksiin

Vastaavuus kevään 2017 ylioppilaskirjoituksiin

Tulosta tämä sivu / Print this page

© Opintoverkko
Palvelun tarjoaa Opintoverkko Oy:n www-sivupalvelu.
Tekninen toteutus Tuomo-Media, 2002-2003